Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627281234

Subscribe RSS

 Kuntavaalit 2017
09.03.2017 19:03 | Jaakko Haapamäki

Olen vaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana Suomen Keskustan listalta. Ehdokasnumeroni on 32.

Vaaliteemani ovat:

  • Hyvä lapsuus
  • Arvokas vanhuus
  • Tasapainoinen talous

Hyvä lapsuus - Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä tulee siirtää yhä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tukea perheiden arkea.  Vaikuttavilla ja laadukkailla peruspalveluilla voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syntyä ja vähentää erityispalvelujen käyttöä.

Hyvinkäällä on suuri nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan edelleen vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä. Mm. koulupudokkaiden kohdalla tarvitaan edelleen tiiviimpää verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Päivitetyn Hyvinkään kaupungin strategian eli Pelikirjan yksi kärkihanke on kaupunki ja monimuotoiset kylät. Pelikirjassa mainitaan, että tiiviin ja kehittyvän keskustaajaman rinnalla Hyvinkäällä on joukko elinvoimaisia kyliä. Kouluilla on suuri merkitys kylien elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulma.

Turvallinen oppimisympäristö on jokaisen koululaisen perusoikeus.  Levottomuus kouluissa on arkipäivää ja suurentuneet luokkakoot pahentavat tilannetta. Hyvinkäällä luokkakokoja ei tule enää kasvattaa. Vaikka hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta, niin täytyy kuitenkin muistaa, että laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Perheillä on päävastuu lasten kasvatuksesta.

Lasten ja nuorten liikkumattomuus on suuri ongelma.  Vain osa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi terveytensä ylläpitämiseksi. Valtaosa lapsista viettää liikaa aikaa ruudun (tv, pelikonsoli, tabletti, kännykkä) ääressä. Kannatan tekojään rakentamista sekä lähiliikuntapaikkojen ja muiden harrastusmahdollisuuksien lisäämistä Hyvinkäälle. Liikkuva lapsi on paras investointi tulevaisuuteen.

Arvokas vanhuus – Laadukkaat vanhustenpalvelut

Yhteiskunnan pitää kohdella vanhuksia tasa-arvoisesti ja arvokkaasti. Meillä kaikilla on halua asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään.  Elämänkareen kuuluu, että jossain vaiheessa emme terveydellisistä syistä kykene yksin selviytymään päivittäisistä toiminnoistamme ja tällöin pitää olla saatavilla asiantuntevaa hoivaa arjen turvaksi. Hyvinkään kaupungin tulee varmistaa, että esim. vanhusten kotihoidolla on riittävät resurssit laadukkaan palvelun tuottamiseen.

Tasapainoinen talous

Hyvinkään kaupunki saa juhlia 100-vuotista taivaltaan talous tasapainossa. Arki koittaa kuitenkin jo pian eivätkä haasteet talouden osalta todellakaan ole ohi.  Sote- ja maakuntauudistuksella on vaikutuksia Hyvinkään kaupungin talouteen ja organisaatiorakenteeseen.  Sote- ja maakuntauudistuksen myötä yli puolet kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyy maakuntiin lakisääteisten tehtävien vähentyessä merkittävästi. Maakunnat kantavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista 1.1.2019 alkaen. Valtiovarainministeriön laskelmassa (7.2.2017) kunnilta siirretään kunnallisveroa 12,47 % -yksikköä maakuntien vastuulle tulevien sosiaali- ja terveystoimintojen rahoitukseen. Uuden valtionosuusjärjestelmän tehtävä on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin sekä tasata uudistuksesta aiheutuvia suuria vaikutuksia. Alustavien laskelmien mukaan tasauksesta aiheutuu Hyvinkään kaupungille painetta korottaa kunnallisveroprosenttia.

 

Vuoden 2017 kuntavaaleissa voi äänestää

  • vaalipäivänä 9.4.2017 klo 9-20
  • ennakkoon ennakkoäänestysaikana, kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4.

( Päivitetty: 09.03.2017 19:10 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Kylien elinvoimaisuuden puolesta
13.02.2017 11:46 | Jaakko Haapamäki

Päivitetyn Hyvinkään kaupungin strategian eli Pelikirjan yksi kärkihanke on kaupunki ja monimuotoiset kylät. Pelikirjassa mainitaan, että tiiviin ja kehittyvän keskustaajaman rinnalla Hyvinkäällä on joukko elinvoimaisia kyliä.  Valtuusto hyväksyessään pelikirjan sitoutui tukemaan kylien elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta.

Kouluilla on suuri merkitys kylien elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Valitettavasti Hyvinkään kaupungin päätöksenteko ei kulje käsi kädessä uuden Pelikirjan kanssa. Esimerkiksi Kaukasten päiväkodin lopettamisen jatkoksi kaupunginvaltuusto päätti yhdistää Kaukasten ja Uudenkylän koulut 1.8.2017 alkaen siten, että Kaukasten koulu lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät Uudenkylän kouluun.  

Kaukasten koulun lakkautuksesta ei synny suuria taloudellisia säästöjä eikä nykyisen oppilasmäärän vuoksi koulua olisi ollut välttämätöntä lakkauttaa. Kaukasten koulun säilyttämisen puolesta äänestivät vain: Jaakko Haapamäki, Jukka Nieminen, Juhani Kouhia, Olli Savela, Henri Turkia ja Pirjo Hämäläinen.

Kylät voidaan pitää elinvoimaisena, mikäli Hyvinkään kaupungin kaavoitus- ja rakennuslupapolitiikkaa järkevöitetään. Tällä hetkellä esim. Kaukasiin ei tahdo saada rakennuslupaa oman kodin rakentamiseen. Tällä estetään uusien asukkaiden muutaminen alueelle. Tosin päiväkodin ja koulun lakkauttamisen jälkeen lapsiperheiden halu muuttaa Kaukasiin on vähäinen. Palvelut kyliltä on asteittain viety, verotulot toki edelleen kelpaavat kaupungille.


Sanoista tekoihin valtuusto ja virkamiehet, pidetään kylät elävinä.

 


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Kuntalaisaloite Hyvinkää -lisän puolesta
28.04.2016 08:26 | Jaakko Haapamäki

Kuntalaisaloite Hyvinkää- lisän säilyttämisen puolesta luovutettiin kaupungille vaunumarssin yhteydessä 25.11.2015. Aloitteen allekirjoittaneet vaativat, että lasten kotihoidontuen kuntalisän maksamista ei keskeytetä ja että lasten kotihoidon tuen Hyvinkää-lisän ehtoja tarkistetaan siten, että ne huomioivat tasapuolisemmin perheiden eri elämäntilanteen.

Hyvinkään kaupungin vuoden 2016 talousarviossa on huomioitu kotihoidontuen kuntalisän (Hyvinkää-lisän) maksamisen keskeyttäminen toistaiseksi 1.7.2016 alkaen. Toimenpiteellä arvioidaan saatavan 0,2 milj. euroa säästöä vuodelle 2016.

Hyvinkään kaupunginvaltuustossa 25.4.2016 vain 11 valtuutettua Keskustan, Perussuomalaisten ja Vasemmiston valtuustoryhmistä kannatti kuntalaisten hyvin perustellun aloitteen hyväksymistä.

Samassa kokouksessa kaupunginvaltuusto lähes yksimielisesti hyväksyi Sveitsin-Härkävehmaan aluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen ja siihen liittyvät useiden miljoonien investoinnit. Hyvinkää –lisän kustannusvaikutus olisi kaupungille melko pieni ja se olisi erittäin tärkeä tuki lapsiperheille. Jokainen kaupunginvaltuutettu teki oman arvovalintansa.

 

Hyvinkää lisän säilyttämisen puolesta äänestivät:

Jaakko Haapamäki Keskusta

Marja-Leena Laine Keskusta

Jyri Väisänen Keskusta

Seppo Ruija PS

Veijo Lappalainen PS

Timo Riskilä PS

Vesa Sarja PS

Jukka Nieminen Vasemmisto

Juhani Kouhia Vasemmisto

Olli Savela Vasemmisto

Henri Turkia Vasemmisto


( Päivitetty: 28.04.2016 08:34 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 HOK-Elannon edustajiston vaalit 18.-29.4.2016
29.03.2016 10:31 | Jaakko Haapamäki

HOK-Elannon omistavat sen 600 000 asiakasomistajaa. Joka neljäs vuosi asiakasomistajat valitsevat HOK-Elannolle edustajiston, joka käyttää omistajien ääntä sen hallinnossa.  

Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki viimeistään 31.12.2015 liittyneet Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet. Äänestää voi joko postitse tai verkossa.

Olen ehdolla HOK-Elannon vaaleissa ja haluan olla mukana kehittämässä HOK-Elannon toimintaa sekä jäsenistön palveluja.

 

 

 


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Kankurin liikuntapuiston kehittäminen
01.02.2016 20:40 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkään kaupunki on suunnitelmallisesti rakentanut lähiliikuntapaikkoja ja parantanut olemassa olevien kenttien olosuhteita. Tammikuussa valmistui viimein Martin urheilukentälle huoltorakennus pukusuojineen.

Viime vuonna Hyvinkään Villatehtaalle valmistui uusi liikuntatila Takomo pääosin kamppailulajien tarpeeseen. Tällä hetkellä suurin Hyvinkään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen investointi on uimahallin peruskorjaus n. 3 milj. euroa.

Viime vuosina luistelukenttien kausi on jäänyt erittäin lyhyeksi. Tekojää pidentäisi merkittävästi hyvinkääläisten luistelukautta. Tekojää mahdollistaa luistelun arviolta lokakuulta ainakin maaliskuulle asti ja sulaa vasta n. 10 asteen lämpötilassa.

Optimaalinen paikka tekojäälle olisi Kankurin liikuntapuisto Torikadulla. Läheiset koulut ja päiväkodit takaisivat tekojään laajamittaisen päiväaikaisen käytön. Liikuntapuistossa on myös tarvittavat pukutilat valmiina.

Kokemukset mm. Nurmijärven vuonna 2015 avatusta tekojäästä osoittavat, että tekojäälle olisi varmasti kysyntää myös Hyvinkäällä ja käyttäjämäärät olisivat todennäköisesti suuria.  Tekojää tukisi myös Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita, jossa yksi osatavoite on tukea lasten ja nuorten vapaa-ajan vietto mahdollisuuksia.

Jätin tänään valtuustoaloitteen tekojään rakentamisesta Kankurin liikuntapuistoon vuonna 2017. Tekojää voisi olla Hyvinkään kaupungin 100-vuotislahja kaupunkilaisille.

 

Aloite


( Päivitetty: 02.02.2016 04:53 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Hyvinkään kaupungin talousarvio vuodelle 2016
04.12.2015 11:43 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkään kaupungin valtuusto käsittelee vuoden 2016 talousarviota ja vuosien 2017 – 2018 taloussuunnitelmaa kokouksessaan 7.12.2015.

Esityksenä on, että ensi vuoden talousarvio suunnitellaan enintään 4,5 milj. euroa alijäämäiseksi ja vuonna 2017 talous tulee olla tasapainossa.  Tavoitteena myös on, että talous saadaan tasapainoon ilman kunnallisveroprosentin korottamista. Tämä edellyttää niin kaupungin oman toiminnan kuin ostopalvelujen osaltakin tiukkaa kulukuria.

Kuntalaisia on huolettanut suunnitelmat ulkoistaa kaupungin kotihoito osittain. Asiaa käsiteltiin viime vuonnakin, mutta ulkoistaminen ei silloin saanut kannatusta. Perusteluina ulkoistamisvaihtoehdolle on pääosin esitetty kustannussäästöt. Hyvinkään kaupungin kotihoidon henkilöstö on viime ja tämän vuoden aikana saanut jo merkittävästi tehostettua toimintaansa.

Uskon ja luotan siihen, että kotihoidon henkilöstö pystyy saavuttamaan tavoitellut kustannussäästöt 0,7 milj. euroa omasta toiminnastaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kotihoidon henkilöstöltä ennakkoluulotonta toimintatapojen uudistamista ja mm. mobiilivälineiden laajempaa käyttöönottoa.

Viimeisen kahden vuoden aikana kyläkoulujen tulevaisuus on ollut puheenaiheena. Kyläkoulujen vanhempainyhdistykset ovat olleet aktiivisia ja olen osallistunut heidän järjestämiin keskustelutilaisuuksiin kouluilla. Kyläkouluihin tutustuminen paikanpäällä on antanut arvokasta lisätietoa virkamiesselvitysten lisäksi.

Kyläkouluilla on merkittävä vaikutus kylien yhteisöllisyyden ylläpitämisessä ja ne luovat oppilaille hyvän ja turvallisen oppimisympäristön. Palveluverkkoselvitys osoitti, ettei kyläkoulujen sulkemisella esitetyssä aikataulussa olisi saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä, sen sijaan haittoja olisi aiheutunut ennen kaikkea oppilaille koulukuljetuksista johtuvien pidempien koulupäivien muodossa. Kannatan kaikkien kyläkoulujen säilyttämistä edellyttäen, että niissä säilyy riittävä oppilasmäärä, noin 30 henkilöä.

Hyvinkää –lisällä on tärkeä merkitys lapsiperheiden taloudelle ja se antaa aidosti osalle lapsiperheistä mahdollisuuden hoitaa lasta kotona sekä vähentää kaupungin päivähoidon kuormitusta ja kustannuksia. Valtuustoaloitteeni lasten kotihoidon tuen Hyvinkää –lisän ulottamista 2-3 vuotiaisiin vastaavan suuruisena kuin alle 2-vuotiaisiin ei mennyt valtuustossa läpi, mutta Hyvinkää-lisän maksamista tulee jatkaa vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Toivon, että kaupunginvaltuuston enemmistö kannattaa omia näkemyksiäni kotihoidosta, kyläkouluista ja Hyvinkää -lisästä.


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Hyvinkää-lisä säilytettävä
08.12.2014 07:59 | Jaakko Haapamäki / Hyvinkään Keskustan valtuustoryhmä

Hyvinkään kaupungin talousarviosta päätetään tänään 8.12.2014 kaupunginvaltuuston kokouksessa. Vuoden 2015 talousarvion valmistelu on tehty tiiviissä yhteistyössä eri poliittisten ryhmien kanssa. Talousarviota valmistelemaan perustettiin ohjausryhmä, jonka tarkoituksena on ollut päästä yhteisymmärrykseen vuoden 2015 ja tulevien vuosien budjettisäästöistä.

Yksi näistä säästöesityksistä, jotka sisältyvät talousarvioesitykseen on alle 2-vuotiaiden lasten kotihoidon tuen kuntalisästä luopuminen asteittain niin, että kuntalisää ei enää maksettaisi 31.5.2015 jälkeen. Mikäli kaupunginvaltuusto näin päättää, lasten kotihoito ei olisi enää tasavertainen vaihtoehto perheille lasten hoidon järjestämisessä.

Vanhempainrahakauden jälkeen maksettava kotihoidon tuen kuntalisä täydentää lasten päivähoidon palvelujärjestelmää. Se on vaihtoehto niille perheille, joiden arvomaailman mukaisesti koti on pienen lapsen paras paikka. Kotihoito on kiireetöntä, joustavaa ja turvallista. Se on lapsen edun mukaista hoitoa. Se on perheille arvovalinta. Se on laskutavasta riippuen myös 1,5-2 kertaa halvempaa kuin kunnallinen päivähoito.

Hyvinkäällä lasten kotihoidon tuen kuntalisän, ns. Hyvinkää -lisän, piirissä on noin 200 lasta. Kulut ovat vuositasolla noin 500 000 euroa, joten vuoden 2015 talousarvioon kohdistuu 250 000 euroa. Kuntalisää maksetaan perheen nuorimmalle lapselle, jonka lakisääteinen kotihoidontuki on voimassa ja perhe täyttää tuen muut ehdot. Yhtenä ehtona on se, ettei perhe käytä subjektiivista oikeuttaan kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon.  Kaikkiaan kotihoidon piirissä on noin 950 lasta ja noin 650 perhettä. Kuntalisän saajilla on siis myös sisaruksia, jotka hoidetaan kotona. Sisaruksia on Kelan tilastojen mukaan noin 700, joista ainakin osa on päivähoitoikäisiä.

Mikäli kuntalisä lopetetaan, osa nyt kotona hoidettavista lapsista siirtyy käyttämään päivähoitopalveluita. Tarkkaa lukua siitä, paljonko lapsia siirtyisi päivähoitoon, on mahdoton ennustaa. Alle 3-vuotiaan lapsen päivähoitopaikka maksaa noin 10 000-12 000 euroa/ vuosi, kotihoito tukineen niiden osalta, jotka saavat kuntalisää ka.  6 000-7 000 euroa /vuosi, riippuen kotihoidon tuen piirissä olevien sisarusten määrästä ja siitä saako perhe tulosidonnaista hoitolisää. Mukaan on laskettava myös Kelan lakisääteisen kotihoidontuen kustannukset, koska Kela laskuttaa ne kaikki kunnalta. Tavoiteltavat taloudelliset säästöt perustuvat olettamuksiin, enkä usko niiden toteutumisiin.

Hyvinkään kaupunki voi jatkossakin vahvistaa imagoaan lapsiperheille houkuttelevana asuinalueena. Tarvitsemme tänne lapsiperheitä ja veronmaksajia parantamaan huoltosuhdettamme. Kotihoidontuen kuntalisä lisää omalta osaltaan tätä houkuttelevuutta.

Pedagogisesti ajatellen alle 2-vuotias lapsi ei vielä tarvitse omaan viiteryhmäänsä kuulumista ja saa tarvitsemansa virikkeet kotiympäristöstä ja lapsiperheiden omasta verkostosta.

Päätös lisän lakkauttamisesta olisi erittäin lyhytnäköinen myös perheiden tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Hyvinkäälisän säilyttäminen vaihtoehtona päivähoidolle lisää perheiden hyvinvointia, parantaa Hyvinkään kaupungin imagoa perheystävällisenä asuinpaikkana ja erityisesti lisää lapsen etua kaupungissamme. 

Hyvinkään Keskustan valtuustoryhmä tulee esittämään Hyvinkäälisän säilyttämistä talousarviossa 2015 ja edelleen suunnitteluvuosina 2016 - 2017.

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 8.12.2014 säilyttää Hyvinkäälisän.


( Päivitetty: 10.12.2014 06:15 )

 - Jaakko Haapamäki / Hyvinkään Keskustan valtuustoryhmä | Kommentoi




 Talous tasapainoon
19.05.2014 11:19 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkään kaupunginvaltuusto käsittelee tänään vuoden 2013 tilinpäätöstä sekä arviointikeromusta. Vuoden 2013 talousarvio rakennettiin n. 7,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Toimintakulujen kasvu oli 4 % , kun taas toimintatuotot pienenivät 0,4 % vuotta aikaisemmasta. Ilman kertaluonteisia verotuloeriä koko kaupungin tulos olisi toteutunut suunnilleen budjetin mukaisella alijäämällä. Nämä kertaluontoiset tulot korjasivat tulosta kuitenkin niin, että se toteutui kokonaisuudessaan ainoastaan 0,2 milj. euroa alijäämäisenä.  Kesäkuussa kaupungille tilitettiin kerralla 5,4 milj. euroa yhteisöveron jako-osuuden oikaisuna (Kone Oyj) verovuosilta 2008 – 2012. Lisäksi verotulojen tilitysrytmiä muutettiin siten, että vuonna 2013 kunnille tilitettiin poikkeuksellisesti kahden verovuoden kunnallisveron lisäkannon ensimmäinen erä. Tämän kertaerän suuruus oli noin 2 milj. euroa. Ilman vuoden 2013 kertaluonteisia verotuloja ja Sampotalon arvonalennusta koko kaupungin tulos olisi ollut noin -6,4 milj. euroa.

Hyvinkäällä koettiin vuonna 2013 merkittävä väestön kasvu (+ 599 asukasta). Uudet asukkaat tuovat toki toivottuja verotuloja, mutta myös merkittäviä menoeriä (päiväkodit, koulut). Väestönkasvun taloudellisia nettovaikutuksia ei ole Hyvinkäällä vielä selvitetty.

Työllisyys heikkeni huomattavasti vuonna 2013. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä Hyvinkäällä oli 2 533 työtöntä työnhakijaa ja kaupungin työttömyysaste oli peräti 11,1 %. Työttömyysaste oli 2,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2012 lopussa.

Sitovat tavoitteet

Hyvinkään kaupungin talousarvion sitovat vuositavoitteet perustuvat kaupungin strategian päämäärien ja niistä johdettujen toimialakohtaisten päämäärien toteuttamiseen. Tavoitteiden asettamisessa ja mittareiden laadinnassa kaupungilla on merkittävästi parannettavaa. Kaupungin haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaupungin eri toimialojen sitovista tavoitteista ei löydy lainkaan taloutta ja tuottavuutta mittaavia tavoitteita.  

Nykyiset kaupungin talouden tehostamistoimet eivät ole olleet riittäviä. Kaupungin tulee laatia tarkempi pitkän aikavälin talouden tasapainottamisohjelma sekä tarkastella kriittisesti tulevien vuosien investointiohjelmaa - veronkorotuksiltakaan tuskin tulevina vuosina vältytään.

 


( Päivitetty: 19.05.2014 13:19 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Lasten päivähoidon tarve Hyvinkäällä kasvaa
14.10.2013 12:33 | Jaakko Haapamäki

Lasten kotihoidon tuen kuntalisä ns. Hyvinkää –lisä otettiin käyttöön vuonna 2004 ja sitä maksetaan vuosittain alle 2 vuotiaan lapsen kotihoitoon Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätöksen ja perusturvalautakunnan päättämien maksuperusteiden mukaisesti 200 euroa/kk/lapsi.  Kuntalisä on vaihtoehto kunnalliselle päivähoitopaikalle, jolloin perheen vanhemmista toinen hoitaa lasta kotona eikä ole tänä aikana työssä.

Kaupunginvaltuustolle 18.3.2013 jättämässäni valtuustoaloitteessa esitin lasten kotihoidon tuen Hyvinkää –lisän ulottamista 2-3 vuotiaisiin vastaavan suuruisena kuin alle 2-vuotiaisiin.

Vuoden 2013 aikana Hyvinkään väestönkasvu on ollut poikkeuksellisen suurta ja kaupungin asukasmäärä ylittikin ensimmäistä kertaa 46 000 asukkaan rajan. Vastaavanlaisen väestönkasvun jatkuessa, lasten päivähoidon tarve Hyvinkäällä tulee lähivuosina kasvamaan voimakkaasti.  Samaan aikaan hallituksen suunnitelmat leikata kotihoidontukia saattaa lisäksi aiheuttaa sen, että nyt kotihoidossa olevat kaksivuotiaat vyöryvät sankoin joukoin päivähoitoon.

Hyvinkään kaupunki toteaa tammi-elokuun osavuosikatsauksessaan, että Hyvinkää -lisällä on ollut 32 lasta enemmän kuin vuodelle 2013 oli tavoitteena ja ylitys oletetaan saatavan katettua yksityisen ja kunnallisen päivähoidon säästöillä. Kaupungin näkökulmasta onkin taloudellisesti kannattavaa maksaa kuntalisää, jos se vähentää päivähoidon tarvetta. 

Hyvinkään kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii tulevina vuosina suuria rakenteellisia muutoksia palvelujen tuottamiseen ja säästöjä myös investoinneista. Kotihoidontuen kuntalisän laajentaminen ja jopa korottaminen alle kolmivuotiaille saattaisi osaltaan vaikuttaa siihen, ettei akuuttia tarvetta rakentaa uusia päiväkoteja olisi.

Vantaan kaupungin tänä vuonna käyttöön ottama malli, jossa kunta antaa starttiraha-avustusta yksityisten päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien perustamiseksi olisi harkitsemisen arvoinen käyttöönotettavaksi myös Hyvinkäällä.  Avustuksen tavoitteena on edistää uusien päivähoitopaikkojen perustamista tukemalla uuden hoitopaikan perustamisen kustannuksia.

Tärkeintä kuitenkin on, että lapsiperheillä edelleenkin olisi mahdollisuus itse päättää omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopiva lastenhoitomuoto.  


 - Jaakko Haapamäki | Kommentit (1)Kommentoi




 Nuorisotakuu ei vielä toteudu
21.05.2013 18:56 | Jaakko Haapamäki

Huhtikuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä 279 400 työtöntä työnhakijaa. Se on 40 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Hallitus kertoi tänään 1.1.2013 voimaan tulleen nuorisotakuun onnistumisesta. Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Huono työllisyyskehitys heijastuu myös nuoriin, nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 6 600 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa eli yhteensä 34 800. Tilastokeskuksen mukaan alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli huhtikuussa 24,4 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvinkäällä työttömyysaste huhtikuun lopussa oli 8,9 %, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 287.

Peruskoulun tai lukion suorittanut alle 30-vuotias nuori, joka on TE-toimistossa rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi voi saada ns. Sanssi –kortin. Työnantaja saa tukea palkkakustannuksiin noin 700 euroa kuukaudessa, enintään 10 kuukauden ajan tai koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Onkin ilmeistä, että tietoisuus saada tukea palkkakustannuksiin ei vielä ole tavoittanut työnantajia.

Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää nuorten oman aktiivisuuden lisäksi yhä voimakkaampia tukitoimia ja parempaa tiedottamista työ- ja elinkeinoministeriöltä, jotta työnantajien tietoisuutta mm. eri tukimuodoista saadaan parannettua ja nuoria yhä enenevässä määrin työllistettyä. 


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelma
30.03.2013 16:51 | Jaakko Haapamaki

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 18.3.2013 hyväksyä Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelman. Viime vuoden puolella keskustelua herätti suunnitelma Hämeenkadun muuttamiseksi kävelypainotteiseksi katuosuudeksi välillä Jokelankatu – Kauppalankatu, jolla yksityisautoilu olisi kielletty. Toteutuessaan tämä haittaisi merkittävästi etenkin Uudenmaankadun yrittäjien liiketoimintaa sekä kaupunkilaisten asioimista mm. Kauppakeskus Willassa.  

Valtuustoon tuodussa esityksessä asia oli ilmaistu erittäin epämääräisesti siten, että Hämeenkadulla mahdollistettaisiin joukkoliikenne ja yksityisautoilu niin, että Hämeenkadun rooli kaupungin läpi kulkevassa liikenteessä olisi nykyistä pienempi.

Vaikka tulevaisuudessa liikenneverkon perusperiaatteena olisikin keskustan kehä ja kehään tukeutuvat pysäköintilaitokset, niin mielestäni kaupungin pääkadun liikennettä ei tule entisestään hankaloittaa. Sen sijaan pääkadun ajoneuvoliikennettä voisi sujuvoittaa lisäämällä toinen kaista Hämeenkadun alkupäästä Kauppalankadun valoihin saakka (Jussintorin puolelle).

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on paljon hyviäkin elementtejä. Kannatan tavoitteita liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti koulumatkareiteillä sekä kevyen liikenteen turvallisuuden parantamista täydentämällä nykyistä väylästöä.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmän periaatteet täsmennetään kaupungin vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Mielelläni otan vastaan näkemyksiä kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Kuva: Ydinkeskustan tavoitteellinen liikenneverkko

 Liikennejärjestelmäsuunnitelma


( Päivitetty: 30.03.2013 18:37 )

 - Jaakko Haapamaki | Kommentoi




 Lasten kotihoidon tuen Hyvinkää –lisän ulottaminen myös 2-3 vuotiaisiin
18.03.2013 23:56 | Jaakko Haapamäki

Lasten kotihoidon tuen Hyvinkää-lisä otettiin käyttöön vuonna 2004 ja sitä maksetaan vuosittain alle 2 vuotiaan lapsen kotihoitoon Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätöksen ja perusturvalautakunnan päättämien maksuperusteiden mukaisesti 200 euroa/kk/lapsi. Hy-vinkäällä tuensaajia oli vuonna 2011 keskimäärin 199.

Adoptiovanhemmilla on oikeus kuntalisään vanhempainrahakauden jälkeen enintään sii-hen asti kun lapsen ottamisesta perheeseen on kulunut kaksi vuotta tai kun lapsi aloittaa perusopetuksen.

Kuntaliiton selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 euroa kuukaudessa, vaihteluvälin ollessa  50–264 euroa. Alle 3-vuotiaille, kuntalisää maksetaan keskimäärin 158 euroa/lapsi ja yli 3-vuotiaille 105 euroa/lapsi. Hyvinkäällä yli  2-vuotiaille tukea ei ole maksettu.

Lasten kotihoidon tuen Hyvinkää –lisän ulottaminen myös 2-3  vuotiaisiin antaisi osalle lapsiperheistä mahdollisuuden jatkaa lapsen hoitamista kotona ja vähentäisi kaupungin päivähoidon kuormitusta ja kustannuksia.

Jätin tänään valtuustoaloitteen, jossa esitin, että 1.4.2014 lukien;

  • lasten kotihoidon tuen Hyvinkää –lisä ulotetaan myös 2-3  vuotiaisiin vas-taavan suuruisena kuin alle 2-vuotiaisiin.
  • adoptiovanhemmilla on oikeus kuntalisään vanhempainrahakauden jäl-keen enintään siihen asti kun lapsen ottamisesta perheeseen on kulunut kolme vuotta tai kun lapsi aloittaa perusopetuksen.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti yhteensä 14 valtuutettua:

Jaakko Haapamäki, Sinikka Ala-Paavola, Helena Lustig, Outi Pyrhönen, Reija Taupila, Inga-Lill Rajala, Veijo Lappalainen, Hiski Sten, Seppo Ruija, Joonas Salmi, Marja-Leena Laine, Juhani Skyttä, Juuso Aromaa ja Juhani Kouhia. Valtuustoaloite toimitetaan seuraavaksi kaupunginhallituksen valmisteltaviksi.

Mikäli koet asian tärkeäksi, niin asian edistämiseksi kannattaa olla yhteydessä kaupunginvaltuutettuihin:

http://www.hyvinkaa.fi/Hallinto-ja-kaupunkitieto/Poliittinen-paatoksenteko/Kaupunginvaltuusto/

 

 


( Päivitetty: 21.03.2013 15:22 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Järki voitti, Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteiskeittiö toteutuu
30.01.2013 16:08 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 21.1.2013 hyväksyä Ravitsemispalvelut Oy-nimisen osakeyhtiön perustamisen.  Perustettava osakeyhtiö on Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteisesti omistama yhtiö, joka rakentaa molempien organisaatioiden tarpeeseen uuden yhteiskeittiön Hyvinkään sairaalanmäelle HUS:n nykyisen keittiön yhteyteen.

Yhteisyrityksen hallinnolliseksi muodoksi on valittu osakeyhtiö, koska sen on oltava sidosyksikköasemassa omistajiinsa nähden. Sidosyksikköasema edellyttää, että yhteisyrityksessä on molempien toimijoiden omistusta, joten yhteiskeittiö ei olisi voinut olla vain toisen osapuolen liikelaitos tai omistama tytäryhtiö.

Hyvinkään kaupungin sekä HUS Hyvinkään sairaalan nykyisten keittiöiden kunto on heikko ja investoinnit niihin olisivat olleet välttämättömiä.  Myös Hyvinkään kaupungin tarkastuslautakunta on jo vuoden 2011 arviointikertomuksessaan kiinnittänyt huomiota keskuskeittiön useiden vuosien suunnitteluaikatauluun ja suositellut, että asiassa tehtäisiin vihdoin päätös, jonka mukaan rakennushanke toteutetaan.

Investointihyödyksi verrattuna siihen, että olisi toteutettu kaksi erillistä keittiöinvestointia, arvioidaan 3,5 milj. euroa. Toiminnallisena hyötynä arvioidaan vuosittain saatavan noin 0,5 milj. euroa säästöä vuokrakustannuksista. Jatkossa yhteisen keskuskeittiön mahdollistama kustannustehokkuus saavutetaan ennen kaikkea tuotannon yhdistämisen kautta. Molemmat organisaatiot ovat sitoutuneet siihen, ettei henkilöstöä irtisanota vaan henkilöstön sopeuttaminen tapahtuu luonnollisen poistuman kautta sekä määräaikaisuuksien päättämisellä normaalin työsopimuslainsäädännön mukaisesti.

Edellinen kaupunginvaltuusto vahvisti tuloveroprosentiksi vuodelle 2013  19,25 %, mutta ennakoi jo seuraaville vuosille selvää korotustarvetta. Vastuullinen taloudenhoito edellyttää uusien toimintatapojen ja yhteistyömuotojen käyttöönottoa kaupungin taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskeittiöhankkeen tavoitteiden toteumista seurataan molemmissa organisaatioissa ja epäilemättä myös paikallislehden palstoilla.


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Valtuuston kokous 21.1.2013
21.01.2013 21:07 | Jaakko Haapamäki

Ensimmäinen uuden valtuuston kokous pidettiin tänään.  Kaupunginvaltuusto päätti mm. hyväksyä Ravitsemispalvelut Oy-nimisen osakeyhtiön perustamisen ja merkitsi tiedoksi perustamissopimuksen, osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Yhtiö on Hyvinkään kaupungin ja HUS:n omistama ja sen tarkoituksena on rakentaa Hyvinkään sairaalan kiinteistöön Hyvinkään kaupunkia ja Hyvinkään sairaalaa palveleva yhteiskeittiö. 

Muutoin valtuuston kokous meni pääöosin eri luottamustoimiin nimeämisillä. Kuntavaalien jälkeen puolueet neuvottelivat luottamusmiespaikoista.  Vaalimenestyksen ja neuvottelujen perusteella Keskustalle tulivat paikat kaupunginhallituksessa, tarkastuslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnassa.

Puolueet nimesivät ehdokkaat kunnallisiin toimielimiin, jotka valtuusto tänään vahvisti.  Paikkajaoissa tuli huomioida Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jonka perusteella toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Aina lain henki ei toteudu vaan osaamisesta tai vaalituloksesta huolimatta toimielimeen täytyy valita sukupuoleltaan sopiva.

Valtuusto valitsi minut tarkastuslautakunnan jäseneksi.  Tarkastuslautakunnan tehtävänä on mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Työ- ja koulutustaustani huomioiden pidän tarkastuslautakunnan jäsenyyttä erittäin mielekkäänä ja näköalapaikkana kaupungin eri toimintoihin ja toimielimiin.

Keskustan valtuustoryhmä v. 2013-2016

Keskustan valtuustoryhmän muodostavat  Marja-Leena Laine, Jaakko Haapamäki (sit.), Juhani Skyttä ja Jyri Väisänen.

Valtuustoryhmän puheenjohtajana toimii Marja-Leena Laine, varapuheenjohtajana Jaakko Haapamäki ja sihteerinä Juhani Skyttä.


( Päivitetty: 21.01.2013 21:35 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Lapsiperheiden kotipalvelu olisi ennalta ehkäisevää lastensuojelua
21.10.2012 07:31 |  Jaakko Haapamäki

Vielä 1990-luvun alussa joka 10. lapsiperhe sai kunnallista kotiapua esim. sairaustapauksissa. Kyse oli tavallisista perheistä, ei lastensuojeluasiakkaista. Nykyisin apu kohdistuu vain lastensuojelun piiriin kuuluville.  Nykyisin harvalla lapsiperheellä on apunaan isovanhemmat tai muu tukiverkosto. Kotipalvelun lakkauttaminen on johtanut ajoittain lapsiperheiden taakan kohtuuttomaan kasvamiseen sekä lisännyt lasten huostaanottoja merkittävästi.

Taulukko:

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat v. 1991-2010, % vastaavanikäisestä väestöstä. 

(Lähde: THL)

 

Stakesin kuntakohtaisen tilaston mukaan Hyvinkäällä oli vuonna 2010 kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria 165, joka vastaa 1,5 % osuutta vastaavanikäisestä väestöstä, näistä huostaanotettuja oli 122 (1,3 %).

Sosiaalihuoltolain uudistamista valmistellut työryhmä on halukas palauttamaan kotipalvelun tavallisille lapsiperheille. Tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntymistä ja helpottaa lapsiperheiden elämää. Työryhmä korostaa muutenkin ongelmien ehkäisyä mahdollisimman varhain, jotta vältyttäisiin kärjistyneiden ongelmien korjaamiselta jälkeenpäin. Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015 ja se vaatisi n. 3 400 uutta työntekijää. Kustannukset olisivat 140-150 milj. euroa. Säästöjä syntyisi myöhemmin esim. lastensuojelupalvelujen sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen vähenemisenä.

Ennalta ehkäisevään toimintaan kannattaisi todella panostaa, sillä mm. huostaanotto on huomattavasti kalliimpaa kuin ajoissa auttaminen. Lastensuojelun Keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan lapsen sijoittaminen laitokseen maksaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin avohuolto. Kiireellisen huostaanoton hinta on keskimäärin  n. 100 000 euroa/vuosi.

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti: 

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5065240&name=DLFE-22206.pdf


( Päivitetty: 21.10.2012 09:50 )

 -  Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Hyvinkään sairaalan rakennushankkeet
15.10.2012 07:38 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkään sairaala kuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS). HUS ja Hyvinkään kaupunki ovat suunnittelemassa Hyvinkään sairaalan yhteyteen kahta uudisrakennusta sairaalakäyttöön. Suunnitelmien mukaan osapuolten yhdessä omistama Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki rakentaisi uudisrakennukset.

Mikäli rakennusinvestointi etenee toivotulla tavalla,ensimmäinen uudisrakennus olisi valmis 2-3 vuoden kuluttua. Uudisrakennukseen sijoittuisi kokonaisuudessaan Hyvinkään kaupungin terveyskeskussairaalasekä mm. fysioterapian-, hammashuollon- ja neuvolantiloja. Toinen, HUS:n käyttöön suunniteltu uudisrakennus vastaisi Hyvinkään sairaalan lisätilan tarpeeseen sisältäen mm. lasten ja nuorten palveluiden tiloja sekä aikuisten akuuttisairaansijoja.

Onnistuessaan yhteishanke tuottaa osapuolille merkittäviä taloudellisia säästöjä ja hankkeessa tuleekin tavoitella mahdollisemman suurta synergiaa myös sairaanhoidon tukipalveluissa kuten hoitotarvike- ja lääkelogistiikassa, pesulapalveluissa sekä laitos- ja välinehuoltopalveluissa. Esimerkiksi yhteiset kuvantamis- ja laboratoriopalvelut tuottavat säästöjä tilakustannuksissa.Hyvinkään kaupungin ja HUS:n Hyvinkään sairaalaan rakennettavasta yhteiskeittiöstä saatiin jo periaatepäätös tehtyä. Pelkästään yhteiskeittiöstä saatava investointisäästö on 3 milj. euroa verrattuna siihen, että molemmat organisaatiot olisivat rakentaneet omat keittiönsä.

Hyvinkään kaupunki ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalue ovat ennakkoluulottomasti suunnittelemassa organisaatioiden ylittäviä hoitoprosesseja, jossa tarvittavat sairaanhoidolliset palvelutovat tarjolla mahdollisimman keskitetysti. Yhteishankkeen myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sairaansijat ovat joustavasti käytettävissä vaihtelevien potilastarpeiden mukaisesti. Lääkärit ja hoitohenkilökunta liikkuvat tarpeen mukaan. Potilaan näkökulmasta tulevaisuudessa raja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä tuleekin asteittain häviämään.

Hyvinkään sairaala on ollut usein edelläkävijä uusien toimintatapojen käyttöönotossa. Uskon, että uudisrakennusten myötä saadaan lääkärien ja hoitohenkilökunnan työtä tukevat tilat, jonka tulokset näkyvät myös toiminnan tehostumisena, hoidon vaikuttavuuden edelleen parantumisena sekä palveluiden saatavuuden parantumisena.

Mahdollisista organisaatio-, sote- tai kuntauudistuksista huolimatta sairaalanmäen rakennushankkeet tulee toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Hyvinkään sairaalalla tulee olemaan tulevaisuudessakin suuri alueellinen merkitys päivystävänä erikoissairaanhoidon yksikkönä ja täyden palvelun keskussairaalana sekä suurena työnantajana.


( Päivitetty: 15.10.2012 07:42 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Terveyskeskuspäivystyksen palveluiden parannuttava
08.10.2012 14:38 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkään sairaalan yhteispäivystys aloitti toimintansa vuonna 2007, jolloin Hyvinkään kaupungin perusterveydenhuollon päivystys siirrettiin HUS Hyvinkään sairaalan järjestettäväksi. Kaupunki ostaa terveyskeskuslääkäripäivystyksen HUS:lta.  Mediverkko Oy on kilpailutuksen perusteella vastannut yleislääkäritoiminnan palvelujen tuottamisesta yhteispäivystyksessä.

Kuntalaisten keskuudessa on oltu pitkään tyytymättömiä terveyskeskuspäivystyspalveluiden saatavuuteen, monelle potilaalle ja lasten vanhemmille ovat tulleet tutuksi useiden tuntien jonotusajat sairaalanmäellä. Vuonna 2011 valtuusto käsitteli tehtyä kuntalaisaloitetta koskien Hyvinkään terveyskeskuspäivystyksen kehittämistä ja vaatimusta palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Aloitteen oli allekirjoittanut yli 2 500 henkilöä. Kaupunginhallitus asetti toimikunnan valmistelemaan esityksiä lääkäripäivystyksen toimivuuden parantamiseksi ja se jätti maaliskuussa raporttinsa toimenpide-ehdotuksineen. Palvelujen saatavuuden osalta ei ole tapahtunut huomattavaa parannusta.

Aamuposti uutisoi (8.10.2012) Attendo Oy:n valitun Hyvinkään sairaalan päi-vystyspalveluiden uudeksi tuottajaksi. Kun jo tarjouspyynnössä on tarkasti määriteltynä ehdottomat laatu- ja palvelukriteerit sekä tarjouksen valintakriteerit, teki Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta ainoan mahdollisen päätöksen valitessaan palvelun tuottajaksi edullisimman tarjouksen jättäneen Attendon. 

Sopimuskausi on riittävän pitkä toiminnan kehittämiseksi yhteistyönä HUS:n, Attendon ja Hyvinkään kaupungin kesken. Palveluiden seuranta- ja raportointi vastuu on HUS:lla ja mikäli palveluissa esiintyy ongelmia, tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä riittävän ajoissa. Attendo vastaa sopimuksen mukaisesti siitä, ettei kohtuuttomia ruuhkia pääse yleislääkäripäivystykseen syntymään ja HUS:lla on oikeus tarvittaessa purkaa sopimus, jos palveluntuottajan toiminnan järjestämisen toteuttamisessa on jatkuvia puutteita.

Kuntalaisilla on lupa odottaa Hyvinkään kaupungilta toimivia terveyspalveluja ja terveyskeskuspäivystyksen palveluiden saatavuuden selvää parantumista.
 


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Uusi lastensairaala valmis viiden vuoden kuluttua
01.10.2012 18:04 | Jaakko Haapamäki

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 1.10.2012 asettaa tavoitteeksi, että uusi lastensairaala olisi valmis vuonna 2017.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan korvaavan uuden lastensairaalan rakentamisella on kiire. Tilat eivät vastaa toimivuudeltaan erikoissairaanhoidon tarpeita ja nykyisessä kunnossaan ovat lisäksi terveysriski niin potilaille kuin henkilökunnalle.

Lastensairaalan hankeselvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Asemakaavan vahvistamiseen mennee yli 1,5 vuotta. Viiden vuoden odotusaika on erittäin pitkä ja kaavoitusprosessia olisi ehdottomasti saatava nopeutettua. Riskinä on lisäksi, että ennen uuden lastensairaalan valmistumista toimintayksiköitä joudutaan kosteusvaurioiden tai muiden potilas- ja työturvallisuutta vaarantavien seikkojen vuoksi siirtämään väliaikaisiin sijoituspaikkoihin.

Hankkeelle ulkopuolista rahoitusta

Lastensairaalaan ennakoidaan saatavan ulkopuolista rahoitusta. Tätä varten on perustettu Uusi lastensairaala 2017 –tukiyhdistys.

http://uusilastensairaala2017.fi/

https://www.facebook.com/uusilastensairaala2017

Lastensairaalan valtionosuutta tai -avustusta selvitetään myös peruspalveluministerin asettamassa työryhmässä, joka antaa raporttinsa 31.12.2012. Työryhmässä on ollut esillä uuden valtakunnallisen lastensairaalan saaminen mukaan valtion vuosien 2014 - 2017 budjettikehykseen ja hankkeen liittäminen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaohjelmaan.

Tällä hetkellä näyttää valoisalta, että uusi lastensairaala viimein rakennetaan.
 


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Yrittäjiä tuettava tasapuolisesti
15.09.2012 14:06 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkään kaupunki teki järkevästi, kun kauppakeskus kaavoitettiin keskustaan eikä kauas moottoritien varten. Mm. Kouvolassa valtatien varteen rakennetut suuret kauppakeskukset Prisma ja tänä syksynä avattu Kauppakeskus Veturi ovat näivettäneet keskustan palvelutarjontaa. Hyvinkään uudesta Kauppakeskus Willasta voidaan kokonaisuudessaan olla ylpeitä. Kauppakeskus tukee työllisyyttä, elävöittää kaupunkia ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin talouteen.

Kaikkea ei kuitenkaan tule päättää kauppakeskuksen ja keskusliikkeiden ehdoilla ja eduksi. Pääkatua ei onneksi ainakaan toistaiseksi olla muuttamassa osittain kävelykaduksi eikä sitä esitetyssä muodossa tule myöhemminkään toteuttaa. Kävelykatu lopettaisi yrittämisen edellytykset etenkin Uudenmaankadulla. Yrittäjiä on paljon etenkin Uudenmaankatu-Hämeenkatu pääväylän varrella ja järkevällä kaavoituspolitiikalla myös näiden yrittäjien edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle tulee varmistaa.

Hyvinkään kaupungin valtuusto ei huhtikuussa valitettavasti hyväksynyt Eteläisen kehäkadun ja Kalevankadun risteysalueen (entinen K-Raudan kiinteistö) kohdalta kaavamerkintä muutosta, joka olisi sallinut päivittäistavarakaupan. Hakalanmäen asukkaiden palvelut olisivat uuden supermarketin myötä parantuneet selvästi. Uskon, että supermarket tasoisille päivittäistavarakaupoille ja kivijalkamyymälöille on edelleen kysyntää –vetovoimaisesta kauppakeskuksesta huolimatta.


( Päivitetty: 15.09.2012 14:30 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Lasten kotihoidon tuen Hyvinkää -lisä
02.09.2012 10:05 | Jaakko Haapamäki

Lasten kotihoidon tuen Hyvinkää-lisä otettiin käyttöön vuonna 2004 ja sitä maksetaan vuosittain alle 2 vuotiaan lapsen kotihoitoon Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätöksen ja perusturvalautakunnan päättämien maksuperusteiden mukaisesti 200 euroa/kk/lapsi. Hyvinkäällä tuensaajia oli vuonna 2011 keskimäärin 199. 

Kuntaliiton selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 euroa kuukaudessa, vaihteluvälin ollessa  50–264 euroa. Alle 3-vuotiaille, kuntalisää maksetaan keskimäärin 158 euroa/lapsi ja yli 3-vuotiaille 105 euroa/lapsi. Hyvinkäällä yli  2-vuotiaille tukea ei ole maksettu.

Seuraavalla valtuustokaudella tavoitteeksi tulee asettaa lasten kotihoidon tuen Hyvinkää –lisän ulottaminen myös 2-3  vuotiaisiin.  Lisästä aiheutuneet kustannukset katettaisiin saamalla vähintään vastaavan suuruiset säästöt lasten päivähoidossa.


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Hyvinkäällä on hyvä harrastaa
19.08.2012 20:27 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkäällä on pitkäjänteisesti kehitetty pyöräilyolosuhteita, kaupunki on ollut mukana useissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa ja kaupungin strateginen tavoite onkin nostaa kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikenteessä. Osoituksena tuloksellisesta työstä Hyvinkään kaupunki palkittiin Vuoden pyöräilykuntana vuonna 2012.  

Hyvinkään Palloseuran, HyPS-Concarien ja Hyvinkään kaupungin perustama Villa Park Oy rakennutti Kankurin liikuntapuistoon kesällä 2005 lämmitettävän keinonurmikentän. Lämmitettävä hiekkatekonurmi mahdollistaa ympärivuotisen harrastamisen. Hyvinkään kaupungin haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaupunki investoi Kankurin liikuntapuiston huolto- ja katsomorakennuksen rakentamiseen 2, 8 milj. euroa ja ensi kaudella pesäpalloyleisökin saa asianmukaiset puitteet, kun Urheilupuiston pesäpallokentän katsomon peruskorjaus toteutuu (0,7 milj. euroa). Molemmat ovat tärkeitä investointeja. Tänä keväänä Martin kenttä sai upouuden hiekkatekonurmen. Kenttä on tarkoitettu pääsääntöisesti koululais- ja nuorisourheilun käyttöön ja sinne on piirretty viisi pesäpallokenttää ja kaksi juniorijalkapallokenttää. Hyvinkäältä puuttuu edelleen liikunta-/monitoimihalli, mutta muutoin puitteet harrastus- ja kilpaurheilulle alkavat olemaan kiitettävät.


( Päivitetty: 19.08.2012 20:41 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Lasten ja nuorten harrastustoiminta Hyvinkäällä
10.08.2012 08:34 | Jaakko Haapamäki

Omassa nuoruudessa harrastin Tahkossa pesäpalloa, Ahmoissa jääkiekkoa ja lyhyet lajikokeilut suoritin Pontevassa (koripallo) ja Hypsissä (jalkapallo). Millä nimellä nykyinen Euroliiga mahtoikaan olla silloin?

Viimeisen vuoden aikana olen pojan harrastuksien myötä päässyt tutustumaan muutaman seuran nykytoimintaan. HyPS-Concariklubin vetämä vesselifutis Hyvinkään Wanhalla Areenalla liikutti talven aikana yli sataa poikaa ja tyttöä.  Vesselifutiksessa Conkarit tutustuttivat lapset jalkapalloon, arvokasta yhteistyötä he ovat tehneet pitkään myös päiväkotien kanssa.  Tahkon pesiskerhossa harrastettiin monipuolisesti eri liikuntamuotoja ja opeteltiin pesäpallon perusteita.  Ahmojen järjestämän Leijona-Kiekkokoulun tarkoituksena oli perehdyttää kaikki uudet ja innokkaat lapset jääkiekon pariin. Jäällä vipelsi keskimäärin 60 lasta ja kauden mittaan lasten kehitys oli huikeaa.

Näiden kolmen seuran junioritoiminta oli järjestetty kiitettävästi. Junioritoiminta ei synny itsestään vaan vaatii paljon vapaaehtoistyötä onnistuakseen. Nuoria valmentajia kaivataan lisää ja vanhempien onkin kentänlaidalla syytä muistaa, että etenkin nämä nuoret valmentajat kaipaavat kannustusta ennemmin kuin kohtuutonta kritiikkiä.


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Lastensairaala on kansallinen hanke
13.05.2012 20:05 | Jaakko Haapamäki

HUS on Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja sen sairaaloissa hoidetaan vuosittain lähes puolta miljoonaa potilasta. HUS:n hallitus teki huhtikuussa periaatepäätöksen kolmen uuden sairaalarakennuksen suunnittelun jatkamisesta. Suunnitelmat sisältävät uuden lastensairaalan, syöpäkeskuksen ja traumasairaalan rakentamisen vuosina  2016-2021.

Etenkin 1940-luvulla rakennettujen Lastenklinikan ja Lastenlinnan sairaaloiden kunto on erittäin huono. Eniten julkisuudessa onkin ollut esillä em. sairaaloiden korvaavan uuden lastensairaalan rakentamisen välttämättömyys. Hankkeen kustannusarvio on n. 150-200 milj. euroa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on epätodennäköistä, että HUS:n omistajakunnat olisivat nopealla aikataululla halukkaita rahoittamaan kolmea suurta sairaalahanketta.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan huono kunto on saanut lapsipotilaiden vanhemmat vaatimaan välitöntä parannusta tilanteeseen. Rapistuneista tiloista huolimatta, henkilökunta tekee loistavaa potilastyötä. Osa työntekijöistä oireilee kiinteistön sisäilmaongelmien takia ja onkin selvää, että laadukkaan potilashoidon ja myös työsuojelun näkökulmasta tarvitaan pikaisia rakennuttamispäätöksiä. Aiemmissa Meilahden sairaalahankkeissa pelkästään kaavan hyväksyttäminen on kestänyt Helsingin kaupungilla yli kaksi vuotta ja kaavoitusprosessia on ehdottomasti saatava nopeutettua.

Lastensairaalan rahoittajiksi toivotaan yrityksiä ja kansalaisia.  Lahjoittajien etsintään ryhdytään HUS:n toimesta jo tämän vuoden aikana. Lahjoituksilla saataneen katetuksi arviolta 10-20% hankkeen kokonaisarvosta.

Lasten tehohoidon, elinsiirtojen sekä sydäntautien potilaista suurin osa tulee HUS-alueen ulkopuolelta, jolloin hankkeelle olisi perusteltua saada myös merkittävää valtionrahoitusta. Lastensairaala on kansallinen hanke.


( Päivitetty: 13.05.2012 20:40 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Kuntauudistus
30.03.2012 19:31 | Jaakko Haapamäki

Hyvinkäällä ei ole tarvetta kuntaliitoksiin. Hallituksen esittelemät kuntaliitossuunnitelmat eivät pohjaudu perusteellisiin taloudellisiin ja toiminnallisiin analyyseihin. Hyvinkää kuuluu kiinteästi Uudenmaan maakuntaan ja erikoissairaanhoito on järjestetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuntayhtymässä. Hyvinkään sairaanhoitoalue on toiseksi suurin HUS:n viidestä sairaanhoitoalueesta.

Ensisijaisesti Hyvinkään pitää säilyä itsenäisen kuntana, mutta jos lisäselvitysten jälkeen taloudelliset ja toiminnalliset seikat puoltavat yhdistymisiä, silloin pitää olla valmis muutoksiin – suuntana on oltava etelä.


( Päivitetty: 30.03.2012 19:34 )

 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi




 Yhteiskeittiö Hyvinkään kaupungin ja HUSin välillä toteutettava
30.03.2012 18:20 | Jaakko Haapamäki

Aamuposti uutisoi 27.3.2011 Hyvinkään kaupungin aikovan rakentaa uuden keskuskeittiönä itse. Yhteiskeittiötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa pidetään liian kalliina.

Tiedossa on, että Hyvinkään kaupungin sekä HUS Hyvinkään sairaalan keittiöiden kunto on heikko ja investoinnit ovat välttämättömiä.

HUS edellytti mahdollisesti perustettavan yhteisyhtiön omistusosuuksien jakautuvan niin, että HUS omistaa osakkeista 51 % ja Hyvinkään kaupunki 49 %. Tämä on luontevaa, jos keittiö rakennetaan HUS:n omistamiin tiloihin.

Hanketta on ansiokkaasti valmisteltu molempien organisaatioiden virkamiestyönä. Lisäksi liiketoimintasuunnitelman laatimisessa avusti konsulttitoimisto. Laskelmien mukaan yhteiskeittiövaihtoehdossa syntyisi merkittäviä säästöjä ja niin Hyvinkään kaupungin kuin HUS:n ateriahinnat olisivat huokeammat kuin jos molemmat rakentaisivat omat keittiönsä. Kallein vaihtoehto siis on, jos Hyvinkään kaupunki ja HUS rakentavat uudet erilliset keittiönsä. Merkittävät säästöt jäisivät saamatta ja Hyvinkääläiset veronmaksajat maksaisivat oman keittiönsä lisäksi kuitenkin myös osan HUS:n keittiön kuluista, sillä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnan vastuu kuntayhtymän veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa.

Hyvinkään kaupungin on jatkettava hankkeen valmistelua tiiviissä yhteistyössä HUS:n virkamiesten kanssa tavoitteena edelleen yhteiskeittiön perustaminen Hyvinkään sairaalanmäelle HUS:n nykyisen keittiön yhteyteen.


 - Jaakko Haapamäki | Kommentoi



©2018 Jaakko Haapamäki - suntuubi.com